Pokhara rokkaa mun maailman

Yo!

Hektisen Katmandun ja Chitwanin viidakkoskimbailun jalkeen Pokhara tuntuu juuri sopivalta paikalta. Aluksi meilla oli tarkotus jaada tanne vain kolmeksi yoksi, mutta rakastuttiinkin tahan paikkaan enemman kuin aikaisemmin nakemiimme mestoihin. Huone on aivan loistava, ja kavelymatkan etaisyydelta loytyy kaikki pelit ja pensselit. City on myos coolilla tavalla rauhallinen ja varmaankin vuorten laheisyyden vuoksi omalla tavallaan mystinen. Toki taallakin tormailee eurooppalaisiin tuon tuostakin.

Ekana paivana tehtiin kavelyreissu, jonka tuloksena meitsin haaviin tarttui siniset haaremihousut, kangaslaukku ja parhaimpana ostoksena aito nepalilainen lakki. Paikallisten mielesta on muuten erityisen hauskaa, kun valkoihoisella hemmolla on sellainen lakki paassa, ja oonkin saanut varmaan joku 500 kommenttia ja hurraahuutoa kyseisesta vaatekappaleesta - tyyliin "Hello Nepali boy" tai "That hat really suits you, man". Ilmeisesti myssy on tyypillinen pelkastaan yli 60-vuotiaiden nepalilaismiesten keskuudessa. Great!

Torstaina chillattiin ja maksettiin venekyyti luvatulle Phewa Tal -jarvelle. Niin ja ai niin! Meitsi loysi myos oman kaikkien aikojen suosikkimestani taalta. Voitteko kuvitella, etta happy hour -aikana Moondance-nimisesta ravintolasta saa puolellatoista eurolla 0,65 litran bissen ja mahtavan maittavan PIZZASLAISSIN! Aivan loistavaa. Erikaa lammitti enemman saman mestan 2 cocktailia yhden hinnalla -tarjous. ;) Tietenkaan se yksi pizzaslaissi ei riittanyt, vaan mun oli pakko tilata kokonainen pizza ekstraksi. Ehka siina oli mestan koukku. Tanaan mennaan testaan eraan toisen paikan anti - puolellatoista eurolla 0,65 kalja ja wings-lautanen seka aito nepalilainen tanssishow!

Sen verran viela, etta eilinen paiva meinasi olla yksi elamani pahimmista. Se alkoi kylla hyvin, kun herattiin 4.30 tsiigaileen auringonnousua vahan yli tuhannen metrin korkuiselta "kukkulalta". Aurinko heijastui yli 8000 metrin vuoriin, jotka nakyivat taysin kirkkaina ja niin edelleen. Kaunista! Tultiin takaisin hotellille ja lahdettiin mehevan aamupalan jalkeen vuokraan pyoria, jotta Valtsu- boy paasisi vierailemaan aidossa lepakkoluolassa kaupungin toisella laidalla. Puolentoista euron pyorat olivat niiden maasto-ominaisuuksita huolimatta uskomattoman anaalista, ja kaiken lisaksi lampoasteita oli ihanat 35. Eksyttiin 47 kertaa ja vitun kartta kusetti meita ainakin yhta monesti. Kahdeksan kilometrin matka olikin oikeasti lahemmas 15, ja itse luola oli nahty varttitunnissa lepakkoineen paivineen. No olihan se nain jalkeenpain aivan Indiana Jones -tyylia, kyllakin. Sielta otettiin vitutukseen taksi, johon survottiin kaks pyoraa, toinen TAKAPENKILLE. Meitsi joutui istumaan siella toinen kasi ulkona, saatana, tuolina toimi kuskinpenkin takana oleva jalkatila. Ei paljon naurattanut. Haistatin kuskille vitut - suomeksi tietenkin ja murjotin pari tuntia, ennen kuin puolen kilon Chicken Korma palautti miehen ruotuun. Huh Huh!

Tanaan kaytiin kolmen euron kuninkaallisessa hieronnassa (oli muuten helevetin rentouttava setti), huomenna mennaan riippuliitamaan vuorten sekaan ja maanantaina vuokrataan motskari pienta maaseutukierrosta varten. Tiistaina mennaan relaamaan ja puhdistautumaan jooga- ja meditaatiokeskukseen, mutta tulevista paivista Eekku varmaan heittaakin sitten enemman lappaa. Kiitos ja kuitti! :)

Valtteri "Fuck the mothafuckin bicycles" Airaksinen