Kathmanduun paluun jalkeen ollaan otettu vahan iisimmin Pokhara-sinkoilun jalkeen. Perjantaina kaytiin tsiigailemassa paikan kuuluisinta nahtavyytta, Durbar Squarea, jossa asustaa myos maan kenties kuuluisin ihminen - nimittain neljavuotias Elava Jumaltar. Jumaltar on viety rahvaanluokan vanhemmiltaan pois, koska suoritettujen testien perusteella han on todellakin jumalainen, ja tata nykya han asustaa yhdessa Durbarin temppeleista. Ei nahty Jumaltarta, koska han olisi vilkutellut turisteille vasta iltapaivalla. :( Illalla kaytiin tsekkaamassa nepalilainen leffa! Se oli uskomattoman spektaakkelimainen kaikelta osin. Leffa kesti melkein kolme tuntia, ja nayttelijat todella nayttelivat koko rahan edesta. :D Maksoi euron ja hauskaa oli, vaikka ei tietenkaan dialogeista mitaan tajuttukaan.
Eilen tsekatiin Garden of Dreams, ja mika paikka se olikaan! Sisaanpaasymaksun turvin oltiin suojassa riivaajilta, ja taydelliset puutarhaistutukset seka muutenkin jumalainen tunnelma olivat omiaan edesauttamaan Valtsun ja Eekun meditoimishetkea nurmikolla. Se keskeytyi kuitenkin pian, kun sataviisikymmentamiljoonaa kiinalaisteinityttoturistia tuli kiljumaan ja ottamaan kuvia ja nayttamaan kasimerkkeja ja laskemaan vittu liukumakea sinne! Onneksi iPodin, paahtavan auringon ja kirjan turvin paastiin takaisin tunnelmaan. Rakastuttiin mestaan niin paljon, etta palattiin sinne viela illalla, kun kaikki valot oli sytytetty muuten pimeaan puutarhaan. Siemailtiin superkallista teeta ja vedettiin 1030 euron suklaakakkua harmoonisessa atmosfaarissa. Taman jalkeen makoiltiin romanttisesti temppelin reunakivetyksella ja tsiigailtiin tahtia ennen haipymistamme jazzbaariin kaupungin toiselle puolen. Bisset, lautapeli ja ultracool jazzmusa kruunasivat taydellisen paivan.
Oon muuten huomannut, etta pidan enemman citytrekkauksesta kuin mistaan muusta retkeilysta! Tanaan tehtiin kuuden tunnin kavelylenkki ympari koko kaupungin, ja se oli aivan mahtavan maaginen reissu. Kaytiin talsimassa tavallisilla kathmandulaisten asuinalueilla, kun samalla selassa tuntui koko lahion tuijotukset. Eivat vissiin olleet tottuneet nakemaan valkolaisia niilla main. :D Pysahdyttiin pikaisesti kokiksella ja jatkettiin matkaa kaupungin reunamaiden kautta takaisin ydinkeskustaan. Oltiin yltapaalta kaupungin paskassa, jota saasteet taalla lennattavat viattoman turistin niskaan, kun vihdoin bongattiin intialainen ravintola. Kallishan se oli, mutta nalka ei katso rahoja, vai miten se nyt menikaan. Maittavan menun jalkeen oli pakko hakea suklaaleivokset pikkuruisesta leivospuodista, jossa seisoo aseistetut vartijat ovella ja myyjat ojentelevat puvut paalla herkkuja "rikkaalle" herrasvaelle. Oli lievasti syyllinen olo kieltaytya antamasta almuja sokeille lapsille, kun singahdettiin sielta ulos suklaaleivokset lautasella. Me ollaan koyhia opiskelijoita vain! Sanottakoon puolustukseksi, etta leivokset maksoivat alta euron. :P
Ollaan muuten tultu aika mestareiksi taalla liikkumisessa. Kun kavelyteita ei ole, on pakko skimbailla autojen, bussien, motskareiden, skoottereiden, pyorien, riksojen, ihmisten, koirien ja pyhien lehmien/pyhan paskan seassa. Samalla kaikenmaailman kauppiaat ja huumediilerit roikkuvat niskassa, mutta ei se haittaa. Tanaan tultiin niin ketterasti Thamelin ja ydinkeskusta lapi, etta selvittiin vahemmilla pysaytyksilla, kuin helmat liehuen tykittavat nepalilaismuorit!
Illalla on luvassa reggaebaarin tsekkaus, mikali onnistun Erikan sinne raahaamaan. Kokosin huvikseni myos pienen listan normaalista rahankulutuksesta taalla paivittain. Hilloa kuluu paivan aikana suunnilleen seuraavasti, jonkin verran ylakanttiin laskettuna:
aamupala (2 paahtoleipaa, tee, appelsiinimehu, perunaa, makkaraa, juustomunakas) 1,6 euroa
haaremihousut 1,8 euroa
kangaslaukku 2,2 euroa
kokis 0,4 euroa
luonas, juomat ja jalkiruoka 3,6 euroa
San Miguel -olut (0,65 l) ja snakki 2,5 euroa
riksa hotellille 1 euro
majoitus 3,5 euroa
See ya!
- V -
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti