torstai 7. tammikuuta 2010

Chillaa meidan kanssa!

Nyt on kylla hiljaista kaukaisella itarintamalla, silla me ei olla tehty MITAAN! (Sori graduohjaajani Harri, jos satut nakemaan taman). Paitsi etta luettuani 4 kirjaa loppuun tanaan minun oli pakko alleviivata lahdeaineistostani noin 5 adjektiivia, kunnes paatimme Valtsun kanssa lahtea kylille etsimaan frisbeeta ja surffailemaan netissa keskipaivan polttavaa aurinkoa karkuun.

Muutaman paivan keskeisimmat toiminnot ovat olleet:

- Syominen
- Makaaminen
- Kyljen kaantaminen palamisen estamiseksi
- Syominen
- Palovammojen hoitaminen auringonlaskun jalkeen
- Karpasten pyydystaminen
- Makaaminen hyttysverkon alla
- Hyttystenpuremien raapiminen aurinkotuolissa
- Afrikantahden pelaaminen
- Lintujen nokkiman lehman saaliminen ja pelastusyritykset
- Syominen, syominen, syominen!

Tama Agonda on tosiaan juuri sita, mita tanne tultiin hakemaan: rauhallinen. Ei nay kaupustelijoita, ja taalla muutamat rohkeat tytsyt jopa haalivat itselleen tissirusketusta, mika muilla rannoilla saisi aikaan varmaan vahintaan mellakan. Voin siis suositella niille, joita huumekuninkaiden yllapitamat bilebiitsiparatiisit ei niin hirveasti houkuttele.

Valtsu vuokrasi lasten surffilaudan eraasta kojusta (jossa muuten ihan todella myydaan ihan kaikkea – oikeasti!) vain huomatakseen etta myos meri on Agondassa niin ylettoman rauhallinen, etta surffilauta toimi lahinna mun selanrusketustarkoituksessa uimapatjana Arabianmeren rannikoilla.

No, mutta eipa sita kannata tyhjasta repia kilometrin mittaista raporttia. Tyhja ei kuitenkaan tarkoita tylsaa vaan ihanaa lohoilya ja aivojen relaksoitumista. Koska se on ihan varmaa, etta astuessani Suomen maan kamaralle parin viikon paasta saan varmasti vahintaan stressihalvauksen opiskelujuttujen takia. Tutkimuksen historia -kurssin viimeiset deadlinetkin paukkuu joskus maatessani rantahietikossa, mutta siita en suostu viela stressaamaan.


-Iekku-

Ei kommentteja: