Nyt ois sitten lomailut lomailtu ja tanaan iltapaivalla on aika suunnata kaksi punaista nenaa kohti kotosuomea. Eilen mietittiin asioita, minka takia ei kannata murjottaa kotiinlahdosta, vaikka lampotilanmuutos onkin varmaan joku 100 astetta. Tassa muutamia sellaisia asioita:
- Pleikkari kolomonen
- iPhone
- Aitien ja isien ruuat
- Humus ja kaverit
- Oma pehmea sanky ja takuulammin suihku
- Joulukuusi odottaa olohuoneessa :D
- Laajempi vaatevalikoima
- Marsut
- Syomnen ilman mahataudin pelkoa
Kaipaamaan me jaamme kuitenkin ainakin aurinkoa, stressitonta elamaa, liskoja, ihanaa (!!) ruokaa ja hiekkaa varpaitten valissa ja ihanaa merivetta joka Valtsun mukaan parantaa kaikki sairaudet mahataudista flunssaan.
Palolemin jalkeen istuttiin taksiin ja suunnattiin ihan tyystin eri puolelle koko Goan osavaltiota, suuntanamme rauhallinen rantaparatiisi Pohjois-Goalla, Arambolissa. Rauhallinen ja eteerinen my ass! Arambol osottautui koko Intian kuumimmaksi turistimekaksi ja bilehelvetiksi, jossa hotellit olivat joko taynna tai vuorattu paskalla ja oksennuksella. Hyi! Voitte kuvitella, kuinka paljon vitutti tehda tama huomio kolmen tunnin mahataudissa suoritetun pomppivan automatkan jalkeen. Huumori meinasi loppua jonkun kuudennenkymmenennen rotansyoman hotellin kohdalla, kunnes Valtsu keksi ehdottaa vaihtoehtoista menettelytapaa: taksi alle ja kolmeasataa kauas kiihkeasta Arambolista. No, kovin kauas ei tiemme vienyt, silla pari kilometria etelaan loytyi tosi rauhallinen rantapaikka hyvalla majoituksella Mandremista.
Majottauduttiin siis hippien yllapitamassa Little Nest -hotellissa, jossa saattoi ajanvietteeksi katsella kookospalmussa kiipeilevaa noin satavuotiasta pappaa. Pappa tykkasi meista kovasti, vaikkei raukka osannut sanaakaan englantia. Kova oli silti yritys ja pitkat keskustelut. Hienosta hotellihuoneesta huolimatta huoneessa vieraili jalleen vanha tuttavamme Leif Lisko. Leif oli muuten ihan kunnolla, mutta osoitti mieltaan luikertelemalla kesken paivaa keskelle seinaa paskalle ja kiinnitti limaisella tassullaan paskan natisti seinankoristeeksi. Sika! Mandremista loytyi maailman (kolmanneksi) parhaat evaat, vaikka palvelu oli hidasta ja muutenkin perseesta. Tiesitteko muuten, etta Arambolissa on yksi ruokapaikka, joka mainostaa itseaan iskulauseella "Nothing allowed, lousy service, good food". Rehellisyys maan perii, ainakin herattaa luottamusta tuo paikka!
Ei me silti kokonaan linnottauduttu autiomaahan, vaan kaveltiin rantaa pitkin Aramboliin shoppailemaan ja bilettamaan viimeisena paivanamme Mandremissa. Arambolista tarttui mukaan ainakin sormus ja mahantaydellinen maailman herkullisinta pizzaa. Pizzan herkullisuuden asteesta kertoo esimerkiksi se, etta Valtsu vertasi kyseista kiekkoa jopa legendaarisiin Pentin Pizzoihin! Oho! Syomisen jalkeen lahdettiin etsimaan kuuluisia arambolilaisia trancebileita, ja yhdet loytyikin. Meita alkoi kuitenkin ujostuttaa, joten tanssittiin sitten kuulomatkan etaisyydella baarista tahtien alla rantahiekalla. Ja oli aivan hyvat bileet!
Mandremin seikkailujen jalkeen suuntasimme viimeiseen paratiisikohteeseen tanne Vagatorille. Hotelli oli aivan huippu ja superhalpa ja hotellin ravintolasta sai ihan mielettomia kasvisruokia kaikilla tofuhassakoilla. Voitteko kuvitella, milta Valtsun aamupalamenu naytti? No ette varmaan! Valtsu nimittain pisteli poskeensa pinaatti-tofu-rieskaa ja luonnonjogurttia seka vastapuristettua appelsiinimehua. Valtsun kasvissyojan ura on muutenkin lupaavalla alulla: Valtsu on bongattu syomasta ananasta ja kookospahkinaa! Ja se vielapa tiesi molempien nimet oikein!
Rannat taalla Vagatorilla ei ole ihan rauhallisimmasta paasta. Poikaystavani kidnapattiinkin yhdessa vaiheessa hetkeksi. Puoli tuntia yksin makoiltuani rantatuolissa, aloin epailla Arabianmeren nielleen kumppanini ja suunnittelin jo halyyttavani rantavartioston apuun. Lopulta poika loytyi kuitenkin pelaamasta jalkapalloa paikallisten perheenisien kanssa, hikisena ja iloisena.
Pari paivaa sitten suuntasimme paikalliselle yobasaarille, joka oli ihan sikamaisen iso. Kojuja oli loputtomiin ja aina valissa oli jotain musiikkinaytoksia ja ruokakojuja. Tykkaan basaareilla kaymisesta, mutta mistahan se johtuu, etta naismyyjat ovat tosi paljon ikavempia asiointikavereita? Yksikin nainen otti mua kadesta kiinni ja kirjaimellisesti rukoili mua ostamaan mita tahansa sen kojusta, ettei ensimmaisen asiakkaan ohikavely tuottaisi huonoa onnea loppuillaksi. Aika ahistavaa!
Olen kaynyt reissun aikana kahdesti hierojalla. Toinen hierojaseta oli tosi irstas ja allottava! Kipeita lihaksia sita ei juurikaan kiinnostanut hieroa, mutta in tuntumasta ja "rintalihaksista" senkin edesta. Hierontaan kuului muun muassa navan kaivaminen. Onneksi se nyt ei sentaan tarvinnut usuttaa Valtsua tappopolulle, vaikka se sinne oli mielellaan lahdossakin. Paatin, etta haluan reissun aikana viela kunnollisen hieronnan ja menin eilen taalla Vagatorissa selan syvakudoshierontaan. Oli tosi hyva ja tehokas mutta musta tuntuu, etta se mun hieroja saattoi olla oikeasti sika. Se huokaili, ahki ja puhki ja pari kertaa jopa royhtaisi kuuluvasti samalla, kun kaveli mun selkani paalla. Parempi aito sika kuitenkin kuin hiplaava sika!
No, mutta viimeinen haaste lomareissullamme on loytaa koko loman arvoinen ruokapaikka viimeiselle juhla-aterialle.
Nahdaan parin paivan paasta, amigos <3
Erika
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti